Kalastusretket Saimaalla

Kalastusretket Saimaalla

torstai 5. toukokuuta 2016

Kalastusta Saimaalla - Toukokuu 2016

Tänä keväänä kalastusmökkimme lähivedet vapautuivat jäistä vapunaattona. Heti Vapulta vieraiksemme saapui Suomalainen ryhmä, joka pääsi aloittamaan viikon kalastuslomansa lämpimässä, jopa helteisessä kevätsäässä. Ryhmän kalamiehet aloittivat heittokalastuksella aivan mökkimme lähivesillä saaden saaliikseen komeita haukia. Hieno suoritus heti jäiden lähdettyä!


maanantai 7. maaliskuuta 2016

Keväistä hauen ja ahvenen heittokalastusta sekä lohikalojen moottoriuistelua Saimaalla!

Keväällä 2015 pääsimme aloittamaan avovesikautemme Saimaalla jo 20. Huhtikuuta! Kuvassa poseeraa kalastusopas ja mökki-isäntä Jari Käyhkö aurinkoisen jigikalastuspäivän päätteeksi. Kalastuspäivän kruunaavan aterian raaka-aineiksi valitsimme tämä 3 kg painoinen hauen, josta valmistimme yhdessä mökkiemännän kanssa maistuvaa savukalaa lisukkeineen.

Vappua edeltävällä viikolla heittokalastimme myös vauraampaa selkävesi ahventa, joka olikin aurinkoisina kevätpäivinä erinomaisella syönnillä. Tervetuloa kokemaan keväisen Saimaan lumo ammattitaitoisen kalastusoppaan ohjauksessa!

Hauen heittokalastusretket Saimaalla tarjoaa kalastusopas Jari Käyhkö


Tarjolla Huhti -  Toukokuussa 2016 - Keväistä hauen ja ahvenen heittokalastusta sekä lohikalojen moottoriuistelua Saimaalla!

Mökkimajoitus 18 Huhtikuuta - 24 Toukokuuta 2016 (ma - su, 6 yötä, maks. 6 henkilöä) hintaan 700 €. Hinta sisältää loppusiivouksen ja liinavaatemaksut.

Viikoloppumajoitus 22 - 24 Huhtikuuta 2016 (pe - su, 2 yötä, maks. 6 henkilöä) hintaan 400 €. Hinta sisältää loppusiivouksen ja liinavaatemaksut.

Mökkimajoitus 25 Huhtikuuta - 1 Toukokuuta 2016 (ma - su, 6 yötä, maks. 6 henkilöä) hintaan 700 €. Hinta sisältää loppusiivouksen ja liinavaatemaksut.

Vappuviikonloppu 25 Huhtikuuta - 1 Toukokuuta 2016 (pe - su, 2 yötä, maks. 6 henkilöä) hintaan 500 €. Hinta sisältää loppusiivouksen ja liinavaatemaksut.

Mökkimajoitus 9 - 15 Toukokuuta 2016 (ma - su, 6 yötä, maks. 6 henkilöä) hintaan 800 €. Hinta sisältää loppusiivouksen ja liinavaatemaksut.
Kalastusmökkimme Saimaalla sopii erinomaisesti kalastaville ryhmille ja perheille. Mökkimme lähivesiltä löydät ottipaikat niin lohikalojen, hauen, ahvenen ja kuhan uisteluun kuin myös kuhan, ahvenen, hauen ja särkikalojen ongintaan sekä heittokalastukseen.

Majoittuvien vieraidemme käyttöön olemme varanneet 2 heittokalastukseen ja uisteluun sopivaa tukevaa moottorivenettä kalastus ja turvallisuus välineineen. Veneiden ja varusteiden käytöstä teidän ei tarvitse maksaa lainkaan vuokraa - Hankitte ainostaan polttoaineet ja korvaatte vahingon sattuessa kalustomme vauriot!

Omaa venekalustoaan käyttävät kalastajat voivat suorittaa veneidensä laskut ja nostot mökkimme omalla venerampilta!

torstai 14. tammikuuta 2016

Löydätkö luontosi Saimaalta?



Turhan moni suuntaa kotimaan lomamatkansa automaattisesti Lappiiin. Itä-Suomen Saimaa on koko Euroopan suurin yhtenäinen järvialue, jonka aavojen selkien ja jylhien kalliorantojen äärelle ajaa Pirkanmaalta tai pääkaupunkiseudulta viidessä tunnissa. Yli sadan järven ja tuhansien saarten kalaisaan kansallisaarteeseen kannattaisi tutustua paremmin.





Kalastusmökki lähellä luontoa ja palveluita
Yksi pohjoisen Saimaan helmistä mökkimatkailijalle on Savonlinnan ja Joensuun välissä sijaitseva pieni mutta idyllinen Savonrannan kirkonkylä, jonka asukasluku peräti kolminkertaistuu kesällä mökkiläisten ansiosta. 
 

Tampereella pitkään asunut mutta Saimaan rannoilla varttunut Jari Käyhkö tarjoaa Savonrannalla kalastusoppaan palveluja, veneretkiä sekä mökinvuokrausta. Käyhkön kalastusmökki Jokiniemi on helppo tapa viettää tasokasta lomaa Saimaalla. Mökki on varustettu erityisesti kalastavien asiakkaiden tarpeisiin – varustuksiin kuuluu mm. kaksi moottorivenettä omatoimiseen kalastukseen – mutta siellä viihtyvät yhtä lailla perheet ja pariskunnat. Kaikki tärkeimmät palvelut ruokakaupasta vierasvenesatamaan ravintoloineen sijaitsevat parin kilometrin säteellä mökistä. Ja mikä tärkeintä, mökiltä on helppo suunnata eri aktiviteetteihin Saimaan järviluonnossa. 



Luonto tutuksi meloen, veneillen tai samoillen

Kesäpäiviä voi viettää melomalla tai soutamalla pitkin saimaannorpan pesimäaluetta, Norppareittiä. Reitti kulkee Koloveden kansallispuistossa ja pääasiassa Enonkosken, Heinäveden, Kerimäen ja Savonrannan järviosuuksilla, mutta tarjolla on myös muutamia jokimelontaosuuksia ja koskia, jotka voi ohittaa Heinäveden reitin kanavien kautta, Käyhkö vinkkaa.
 
 
Seudun kauneinta antia on 1750-luvulla kaivettu Raikuun avokanava Kerimäkeen kuuluvan Puruveden ja Savonrantaan kuuluvan Paasselän kraaterijärven välissä. Toisen maailmansodan alla kanavan alue varustettiin osaksi Salpalinjaa, jonka vaikuttaviin kivimuureihin, juoksuhautoihin ja bunkkereihin voi edelleenkin tutustua matkaamalla meloen tai Käyhkön venekyydillä tai maanteitse Raikuun kylälle. 



Veneretki on elämys koko perheelle

Jari Käyhkö vie vesille yhtä mielellään kokeneita kalamiehiä, vasta-alkajia kuin lasten ehdoilla lomaa viettäviä perheitäkin.
Opastettu veneretki on Käyhkön mukaan ollut monelle perheelle hieno elämys ja mainio tapa tutustua Saimaan luonnon lisäksi vaikkapa Raikuun kanavaan. Matkaa tehdään isolla ja turvallisella avoveneellä, välillä kalastaen lasten kanssa. Kiireetön evästauko vietetään saaressa paistamalla makkaroiden lisäksi paikallisia muikkuja ja jälkiruoaksi lettuja. Saaressa on monenlaista mukavaa puuhaa koko perheelle: sieniä, marjoja ja mahdollisuus uida.
 
 

Saimaan lohikaloja kestävästi kalastaen

Kesäinen Saimaa on erinomainen paikka ahvenen, kuhan ja hauen heittokalastukseen ja uisteluun. Kalastussesonki alkaa kesäkuun alkupuolella hauen kudun päätyttyä. Käyhkö tarjoaa asiakkailleen välineet ongintaan, uisteluun ja heittokalastukseen, ja kalastusmökki Jokiniemen tiloissa saaliskalat on helppo sekä käsitellä että valmistaa ruuaksi grillaten, paistaen ja savustaen terassin viihtyisässä kesäkeittiössä. 



Saimaan paras kalastuskausi on vasta edessä: ruska-aika loka–marraskuussa on lohen ja taimenen vetouistelun parasta sesonkia. Saaliiksi Käyhkö kehottaa valikoimaan vain kalastettaviksi istutettuja rasvaeväleikattuja kaloja, sillä Saimaan järvilohi- ja taimenkannat on luokiteltu uhanalaisiksi. Kutevat muikut houkuttelevat selkävesien penkoille myös ahventa, kuhaa ja haukea heittokalastajien tavoiteltaviksi syyskuun loppupuolelta alkaen.
 
 
Yhteistä aikaa
Vaikka kalastus onkin Jari Käyhkön palveluissa pääosassa, osaa hän suositella kalastusmökki Jokiniemeä romanttisemmastakin näkökulmasta: asiakkaina olleet pariskunnat ovat kehuneet mökin tunnelmallista saunaa ja tuvan avotakkaa, jonka loimussa on hyvä viettää aikaa ihan kahden ja unohtaa arki. Kaikkea tätäkin on Saimaan lumo, joka kannattaa tulla kokemaan.
 
 
 Jari Käyhkö kertoo lisää palveluistaan osoitteessa www.oldschooltrolling.fi

Talvikalastusta Saimaalla – 2016


Oletko kiinnostunut viettämään talvilomasi Saimaalla? Lue palveluista ja hinnoista  täällä!



Talvikalastus kauden 2016 aloitimme tammikuun alussa pirttilahdella kirjolohien pilkinnällä. Aktiivi ja ootto-onkia aloimme virittämään pyyntiin noin 15 asteen pakkasessa jo ennen päivän valkenemista. Kirjolohet söivät tasaisesti läpi päivän, syöntihuipun osuessa iltapäivälle. Päivän ohjelmaan kuuluivat myös kahvit ja ateriointi nuotiotulen lämmössä. Lämmittely tulikin tarpeeseen, sillä iltaa kohden pakkanen oli kiristynyt jo 20 asteeseen. Päivän suurin kirjolohemme oli tällä kertaa painoltaan 2.4 kg.
 

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Kalastusta Saimaalla - Kesä 2015



Huhti - Toukokuu 2015

Huhtikuussa, joitain päiviä ennen vappua aloitin treenit tulevia keikkoja varten ja pääsin nauttimaan hurjasta "hellehaukien" syönnistä jigaten. Treenipäivä valkeni aurinkoisena, pienen aallokon rikkoessa veden pintaa. Suuntasin Fasterin keulan selkävesille ja aloitin kalojen hakemisen tutuilta paikoilta.
 


Luotain piirsi näytölle pohjassa päivää paistattelevia hajakaloja, joille ryhdyin tarjoamaan jigipakkieni sisältöä. Syönti osoittautui nihkeäksi ja aloinkin jo vahvasti epäillä tekeväni asioita pahemman kerran väärin. Kalat seurasivat vieheitä veneen alle, mutta tärppivälit olivat todella pitkiä. Päivän spotti löytyi tuulenpuoleiselta rannalta, syvän ja matalan väliseltä penkalta. Syönti luonnonväreihin oli todella lyhyt, mutta sen aikana jokaisella heitolla veneeseen nousi hauki. Tämä yksilö poimittiin vappuaaton lounaaksi, muut vapautettiin. 

Rouvani valmisti uunissa kermahaukea ja itse savustin toisen puolikkaan kaasulla..... Ei maistunut hauki mudalle tai karvaalle..... lopputulos oli suussa sulavaa herkkua.




Kaunis sää ja hyvä ruuan ainekset - Kalastusopas Jari Käyhkö

Toukokuun alussa läksin haeskelemaan pannukarkeita ahvenia heittojigaten.....töitä sai jälleen kerran tehdä hajakalojen eteen. Ahkera liikkuminen ja värin hakeminen palkittiin reilun tunnin mittaisella, hurjaksi äityneellä syönnillä löydettyäni ahvenet syönnökseltä muikkuparven kimpusta. Paistoahveniksi valikoin vajaat 2 kg pannukarkeita, loput vapautin korkoa kasvamaan..... Komeaa touhua kun aurinko paistaa, järvellä ei näy muita kalamiehiä ja kala käy vieheeseen.

Tuore ahven filee on minun herkkuani, jonka eteen kannattaa nähdä jo hiukan vaivaa.....Ahven on myös siitä hieno saaliskala, että sen vapauttaminen vahingoittumattomana onnistuu erinomaisesti.




Toukokuun alkupuolella venäläiset vieraamme kalastivat mökkimme lähellä onkien ja heittokalastaen. Ajoittain täkykalaonginta kuolleella täkykalalla oli heittokalastusta tehokkaampaa niin hauelle kuin suurelle ahvenelle. Mato-onkien saimme saaliiksi komeita särkikaloja lahnoista säynävään. Kuvan kalan narrasin mato-ongella odotellessani venäläisiä vieraita kalastusmökillemme toukokuun toisella viikolla.
Savustettuna säyne on erinomainen ruokakala.

Toukokuun loppupuolella sain nauttia lämpimästä kevätpäivästä jigauksen merkeissä. Tavoitimme kalastuspäivämme aikana kaikki kohdekalamme, ahvenet, hauet ja kuhat. Vieraakseni saapui tuttu asiakas vuosien varrelta. Aloitimme päivän hauen heittokalastuksella ja vaihdoimme ennen nuotiotaukoa vajaan parin tunnin ajaksi uisteluun. Saaliskalat olivat pääasiassa pienehköjä haukia, mutta mahtui ajolinjoille toki yksi rivakampi lohitärppikin.

Kuhan jigausta toukokuussa 2015
Keskipäivällä rantauduimme nuotiolle keittämään kahvit ja syömään eväitä ja paistamaan muikkuja muurikalla. Puuhastellessamme ruuan valmistuksen parissa ruodittiin miehisen elämän peruasioita, kuten perhettä, kansojemme välistä kauppaa ja poliittista tilannetta ja tietenkin kalastusta....ja rentouduttiin järviluonnossa kuunnellen tuulen suhinaa puissa..... elämän pieniä onnen hetkiä nämä tällaiset lillukan varsien tuijottelu tuokiotkin.

Kevätkesän viileiden säiden kalastupäiviin kuuluvat rentouttavat tauot nuotiolla.
Tauon päätteeksi vieraani tahtoi kokeilla rajalta hankkimaansa lusikkaa luotojen ja piilokivien muodostamalle matalikolle. Matalan kalastus ei tuottanut meille kaivattuja tuloksia, joten ehdotin pidempää siirtymää lapsuuteni ottipaikoille kuhia narraamaan....mikäpä siinä oli ajellessa aurinkoisessa kevätsäässä....eikä turhaan.

Ankkuroin veneen vanhaan ja tuttuun paikkaan ja aloitimme heittojigauksen.....alue tarjosi meille niin pannukarkeat ahventa, haukea kuin myös kuhaa....onnistuneen miestenpäivän kruunasi maukas savukuha hämärtyvässä illassa.

Kesäkuu 2015

Kesäkuun kalastus jatkui toukokuuta muistuttavissa, vaihtelevissa sääolosuhteissa. Sääennusteisiin ei ole ollut luotamista ja lämpimät, aurinkoiset päivät ovat olleet kalastuksellisesti parhaita. Kalastavat majoittujamme ovat saaneet saaneet saalikseen haukia, ahvenia ja särkikaloja aivan kuten toukokuussakin. Erityisen vaikutukseen minuun teki valikoivan kalastuksen periaatteet omaksunut Pietarilaisperhe. Isä ja kouluikäiset pojat kalastivat paljon, äiti huolehti ruokahuollosta, valokuvasi ja maalasi Suomen alkukesän luontoa. Hyvä ruoka, luonnonrauha ja rentoutuminen kalastuksen parissa....Mitäpä muuta miljoonakaupungin asukkaat kaipaisivat?

Juhannusaatto oli kolea ja sateinen, mutta juhapäivästä alkoi parin päivän helteinen kalastusjakso Itä-Suomessa. Kauniissa ja lämpimässä säässä kalastus on aina miellyttävä kokemus, eikä lämmön kaloja aktivoivaa vaikutustakaan sovi unohtaa.

Juhannushauki 2016 ja taustalla mökkimme venekalustoa.


Haukea ja ahventa kalastettin Juhannuksen ruokapöytään oman perheeni kanssa, puuhailin pihatöitä ja nautiskelin hellepäivästä mökkirannan aurinkotuoleissa uimisen lomassa. Kalastusoppaan romantisoituun ammattiin liittyy paljon muitakin työtehtäviä kuin kalastus. Varsin usein isäntä touhuaa myös kunnostusten ja haravan varressa, siinä missä neuvoo ja auttelee ulkomaalaisia vieraitaan arkisien asioden hoitelemisessa.

Juhannuksen ajan jigikalastuksen satoa.


Kesäkuussa "päivitimme" asiakaakäytössä olevien mökkiveneidemme elektroniikkaa ja moottoreita. Mökkimme vuokraajat saavat vapasti käyttää veneitämme kun he hankkivat käyttämänsä polttoineen ja korvavaat mahdolliset vahingot joita voi sattua esimerkiksi kivilleajosta.

Veneemme soveltuvat nopeutensa puolesta kalastukseen noin 10 km säteellä mökistämme. Tämä alue tarjoaa monipuoliset ja vaihtelevat vesialueet niin uisteluun kuin myös heittokalastukseen. Veneissä on tasaiset sisäpohjat, mikä mahdollistaa kalastuksen seisoen. Varastostamme löytyvät myös tarvittavat turvavarusteet pelastusliiveistä köysiin ja ankkurihin kalastavien vieraidemme käyttöön.


Mökkivenissämme on tällä hetkellä 5 ja 8 hevosvoiman pienikulutuksiset perämoottorit.



Mökkiveneitämme emme ole vuokravenekatsastaneet ja tästä syystä lainaamme niitä vieraidemme käyttöön korvauksetta. Vuokravenekatsastetuissa veneissä on tietty lakisääteinen turvavarustus, joka vaaditaan katsastukseen, ne ovat moottorin kokoon tuijottamatta rekisteröityjä ja katsastuksesta annetaan veneen haltijalle erillinen vuokraveneen katsastutodistus. Tällainen turvavarustus ja dokumentit löytyvät opastuveneestämme, jota käytämme järjestämillämme maksullisilla kalastus- ja veneretkillä.


Toinen veneistämme on varustettu myös syvyyskartalisella plotterilla.


Mökkirantamme Savonrannalla


Heinäkuu 2015

 

Heinäkuu alkoi vaihtelevissä sääolosuhteissa. Saimme nauttia sateen ohella myös muutamista hellepäivistä. Kuun alkupuolelle osui myös suuren hauen syöntipiikki ja maaginen 10 kg raja rikkoutui aivan lähivesillämme. Kalastavat vieraamme saivat saaliikseen haukia aina 7-8 kg saakka.


Hauen uistelua Saimaalla 2015
 Valkovenäläinen ryhmä kertoi kotimaansa vesitöjen olevan matalia ja haukien pienempikokoisia kuin Suomessa. Haukien ohella he saivat saalikseen myös pannukarkeita ahvenia ja alamitan täyttäviä kuhia.


Valkovenäläisten kalastusvieraidemme lomaviikkoa oli kaikin puolin onnistunut huolimatta vaihtelevista sääolosuhteista.
Tämän ryhmän kanssa aloitimme kalastupäivän perinteiseen tyyliin 8 vavalla uistellen....ja vieläpä keskellä päivää. Hauet söivät hienosti ja vapautimme niitä tasaiseen tahtiin. Uistelun tehoista vakuuttuneet vieraani tahtoivat kokeilal uistelua omilla avokelaseteillään ja uistimillaan, joten keräsimme vermeet veneeseen ja pudotimme vapamäärän neljään. Kalojen tulo ei tähän loppunut, vaikka tärppiväli hiukan kasvoikin. Aina sopivan tilaisuuden tullen pysähdyimme heittämään ahventa ja haukea.....Iltaa kohden sää muuttui aurinkoisesta kolean tuuliseksi ja pilviseksi.....kalan syönti heikkeni selvästi, jollei lasketa illan viimeistä tärppiä, joka taivutti vavan komealle kaarelle....

 

Kalastusta Heinäkuun vaihtelevissa sääolosuhteissa


Heinäkuun alkupuolisko oli hauenkalastuksen juhlaa, kuun puolivälissä aloitimme toden teolla myös kuhan iltauistelun ja päiväaikaisen heittojigauksen selkävesillä. Nopeasti muuttuvat sääolosuhteet toivat haasteita alkukesän kalastukseen ja retkien suunnitteluun, mutta eihän pieni sadekuuro tai viileä sää todellisia kalamiehiä ja naisia häiritse.



Syönnissä on todella suuria vaihteluja. Sopivissa olosuhteissa ja juuri oikeaan aikaan kalastettaessa ahven syö erittäin hyvin. Kaloja nousee jokaisella heitolla, mutta tämä ei toki tapahdu itsestään. Parhaan syöntipiikin aikana tartutus on helppoa, kala käy ahnaasti vieheeseen. Syönnin alkaessa heiketä korostuu osaaminen vapatyöskentelyssä ja värivalinnoissa. Jokaiselle pilkkijälle on tuttua isojen ahventen näykkivä ja härnäävä syönti, jonka aikana kalojen tartutus vaatii mitä erilaisimpia heristyksiä ja hemputuksia. Sama pätee myös heittojigaukseen.

Kesä 2015 - Aurinko paistaa ja vettä sattaa....


 Heikolla syönnillä korostuu heittojen tarkkuus  ja juuri oikea väri spotin löydyttyä. Tusseilla saamme lisättyä hajua ja ennen kaikkea sitä puuttuvaa väriärsykettä, mutta ei pidä myöskään unohtaa jigirungon koon ja muodon merkitystä. Eräät asiakkaat heittivät samaa spottia saman värisellä ja painoisella jigillä, joista toista oli tussattu, toista ei. Kaloja nousi vain tussatulla jigillä. Heikko syönti pakottaa tekemään kokeiluja ja samalla myös opettaa paljon. Eräällä tällaisella keikalla asiakkaat totesivat päivän värin olevan siinä määrin yllättävä, etteivät he itse olisi edes keksineet sellaista kokeilla.



Haukea, ahventa ja kuhaa on ollut mahdollista tavoittaa samoilta paikoilta hyvin pienillä veneen siirroilla. Kalojen kokoluokka on normaalia, mutta töitä kalojen eteen on jouduttu tekemään huomattavasti edelliskesää enemmän. Samalla on myös korostunut taukojen ja kalastajien tankkaamisen merkitys. Verenmaku suussa yrittämisen sijaan ajatuksen nollataan hetkeksi kalastuksesta, parannetaan maailmaa nuotiolla ja virkistyneet kalastajat ovat jälleen iskussa.

Kesän 2015 sienisato oli erinomainen, eikä kanttarelleja tarvinnut kaukaa etsiä.

Vinkki:

Mökillämme majoittuvien vieraiden kanssa käytämme erittäin usein yhden lyhyen keikan mökkimme lähivesien opetteluun. Kun ottipaikat, vieheet ja syöntiajat ovat tiedossa, on vieraiden todella helppoa aloittaa omatoiminen kalastuksensa..... ja vieläpä menestyksekkäästi. Mökin läheiseen vesialueeseen on helppoa tutustua internetistä löytyvän syvyyskäyrällisen karttapalvelun avulla.....valitettavasti tämäkään kartta ei tunne kaikkia pohjanmuotoja tai esittää ne väärin, mutta askelmerkit silläkin saa kuntoon.



Elokuu 2015 

 

Elokuun säät vaihtelivat kauniista aurinkoisista päivistä pilvisiin ja sateisiin. Mökillämme kaksi viikkoa majoittuneet vieraamme kalastivat omatoimisesti mökkimme lähivesillä saaden saaliikseen komeita haukia, ahvenia ja kuhia. Lomansa aikana vieraamme innostuivat erityisesti jigikalastuksesta ja heittelivät paljon mökkimme omalla venekalustolla. Saimme nauttia myös kauniista ja lämpimistä kesäpäivistä yhteisillä kalastusretkillä, joiden saalista olivat runsaslukuiset hauet, puolen kilon painon ylittävät ahvenet ja tietenkin illan suussa aktivoituneet kuhat.




Hellepäivä Saimaalla

Opastetun kalastuspäivän aikana pidimme kiireettömän tauon nuotiolla, keitimme kahvit ja valmistimme ruokaa. Perheen rouva poimi saaresta sieniä ja mustikoita kotiin viemisiksi.

Tauko nuotiolla kruunaa kalastuspäivän
 
Vieraamme innostuivat pariviikkoisen lomansa aikana erityisesti jigikalastuksesta ja ovat heittäneet paljon mökkimme omalla venekalustolla. Yhteisen kalastuspäivämme saaliiseen kuuluivat runsaslukuiset hauet, puolen kilon painon ylittävät ahvenet ja tietenkin illan suussa aktivoituneet kuhat.


Kome Saimaan jigikuha

Elokuun puolivälissä kalastimme ystäväni Mikon kanssa kanssa kolme päivää uistellen ja jigaten, nauttien samalla aurinkoisista hellepäivistä. Viileän alkukesän jälkeen lämmenneett pintavedet saivatkin kuhat hurjalle syönnille.

Jari ja vaputettu 47 jigikuha
Kuvassa Jari ja vapautettu 47 cm kuha. Kuhan alamitasta ja sukukypsyydestä olen keskutellut paljon kalastavien asiakkaideni, siinä missä kavereidenikin kanssa. Mielipiteitä kalojen sopivista pyyntikoosta on monia, mutta harvassa alkavat olla minun tuttavapiirissäni ne, joille alle 50 cm kuha enää kelpaisi.....ja miksi kelpaisikaan.....annetaan kalan kasvaa ja idean hautua, sehän on kuin laittaisi rahaa pankkiin.



Vapautettavan kuhan elvytystä ennen vapauteen laskua.

Ystäväni ei ole kovin kokenut kalamies, joten opettelimme samalla myös uisteluvälineiden käyttämistä kahdella vavalla ja tietenkin jigin heitto- ja uittotekniikoita.Tutustutin ystäväni myös valikoivaan kalastukseen ja näytin kuinka vapautettavat kalat elvytetään haavissa tai vesiastiassa.

Saadessamme saaliiksi alamittaisia kaloja tai runsaasti kaloja, vapautamme ne kalat joita ei aiota valmistaa ruuaksi 1-2 kahden päivän sisällä. Hyvien kalavesien äärellä ei kaloja tarvitse ryhtyä pakastimeen säilömään, vaan ruokakalat saa uiseinmiten narrattua jo 1 - 3 tunnin pikapistolla järvelle.

Komea elokuinen hellehauki

Ystäväni arvostaa haukea ruuan materiaalina ja saimmekin niitä kaikkina kalastuspäivinämme runsain mitoin. Valokoimme saaliiskaloiksemme yksilöjä joiden paino oli noin 1,5 - 3 kg , hauen alamittana käytimme 60 cm ja ylämittana metriä. Täytyyhän varusmiepalveluksen suorittaneilla miehillä nyt jonkinlaiset ohjenuorat ruokakalan valintaan ltava. Käsittelimme haukea fileeksi ja pakastimme sitä viimeisen kalastuspäivän päätteeksi ystäväni mukaan parin aterian tarpeiden verran.

Mikko ja 50 cm jigikuha.

Vieraani ei ollut aikaisemmin kalastanut kuhaa ja hienoin hetki oli ilman muuta yli 50-senttisen jigikuhan nappaaminen. Jallitimme veneeseen myös komean, pirteästi taistelevan säynävän, jonka savustimme ateriaksemme kalastuspäivämme päätteeksi. Mukavaa laatuaikaa poikien kalastuksen merkeissä, eikä säitäkään käynyt haukkuminen.




Pannukarkeaa ahventa elokuun lopulta.

Elokuun lopun kalastuspäivät hellivät edelleen helteillä ja niin kuha, hauki kuin ahvenkin olivat erinomaisella syönnillä tasaisesti läpi päivän. Veneessäni vieraili todella kokenut heittokalastaja, jonka työskentelyä kuhan jigauksessa oli hienoa seurata.

Elokuun hellekuhia


 

Syyskuu 2015


Aloitimme syyskauden kalastuksen kuhan vetouistelulla ja heittojigauksella. Sateinen ja tuulinen aamupäivä muuttui iltaa kohden aurinkoiseksi ja saimme nauttia lämpimästä, puolipilvisestä kalastussäästä.  Kuhien lisäksi veneeseen nousi haukia ja kyrmyniskaisia ahvenia.

Syyskuisen kuhan kalastusretken satoa Saimaalta!
Syyskuun alkupuolisko helli meitä kesäisen kauniilla ja lämpimillä säillä. Pietarilaiset vieraamme narrasivat menestyksekkäästi haukia, ahvenia, särkiä ja lahnoja mökkimme lähivesiltä.

Syyskuista hauenkalastusta kalastusmökki Jokiniemessä.

Vieraamme poimivat mukaansa myös runsaasti sieniä ja marjoja mökkimme lähimaastoista.

Syyskuu on marjastuksen ja sienestyksen kulta-aikaa Saimaalla.

Lokakuu 2015


Lokakuun alussa saimme vieraiksemme kokeneita hauenkalastajia Latviasta. Aloitimme heidän kalastusviikkonsa tutustumalla yhdessä kalastusmökkimme lähivesien parhaisiin haukipaikkoihin.

Lokakuista hauenkalastusta Saimaalla.
 Ruska Saimaalla ajoittuu vuosittain syyskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin. Tämä jakso on myös vuosittain yksi parhaista haukisesongeistamme.

Ruskaa Saimaalla.
Marjastus ja sienestys kausi alkaa heinä-elokuulta ja jatkuu aina lokakuun loppupuolelle saakka.

Lokakuista sienisatoa Saimaan maisemista.

Tule kokemaan onnistumisia Saimaalla!


lauantai 13. joulukuuta 2014

Jigauskurssi Saimaalla, Kesäkuu 2014 (Osa 1)

Olimme sopineet asiakkaiden kanssa tapaavamme mökillämme Savonrannalla puolen päivän maissa. Alkutervehdysten jälkeen kutsuin miehet terassille istumaan ja aloitimme päivämme lyhyellä teoriaosuudella, jossa juteltiin vavoista, keloista, siimoista, jigeistä ja tietenkin uittotekniikoista ennen järvelle siirtymistä. Eripainoisten jigipäiden ja runkojen vajoamisnopeutta havainnollistin käyttämällä vesiastiaa.





Jigauskurssit Saimaalla



Vajoamisnopeudella on merkitystä eri vuodenaikoina. Kuhan talvionkijat tietävät, että uitto saa olla verkkaista, mutta esimerkiksi Pohjois-Amerikassa käytetään myös hyvin aggressiivista uittoa kuhien herättelyyn. Myös kuitusiiman paksuudella on merkitystä vajoamiseen, ja eri vuodenaikoina on perusteltua käyttää eripaksuisia siimoja. Neuvon asiakkaille myös kuidun ja fluoron yhdyssolmun ja käymme läpi hyödylliset pientarvikkeet, jotka jigausta varten kannattaa hankkia.


Uitoista on hyvä kirjoitus ja havainnollistava kuva vajaan vuoden vanhassa M&K-lehdessä. Yksi uittotapa on antaa jigin vajota portaittain pinnasta pohjaan siten, että se samalla siirtyy heittäjää kohti. Toisessa sen annetaan vajota pohjaan ja sitä pompotellaan vavalla ja kelaten heittäjää kohden. Kolmannessa jigin annetaan vajota pohjaan ja sitä nostatetaan portaittain kelaten ja vavalla nykien kohden pintaa ja heittäjää. Näillä pääsee jo hienosti alkuun ja mahdollisuus erilaisten uittovariaatioiden ja värisytysten keksimiseen on loputon. Neuvon asiakkaita kuvittelemaan mielissään, miten jigi käyttäytyy kun he uittavat sitä kelaamalla tai vavalla.

Jigirunkojen koolla, muodolla, värillä ja hajulla on merkitystä kalastavuuteen eri vuodenaikoina, samoin kalastuspäivän säällä. Eri runkomallit aiheuttavat vedessä voimakkuudeltaan erilaista värähtelyä, niiden siluetit poikkeavat toisistaan (kala, mato, toukka) ja värillä imitoidaan luontaisia saaliskaloja tai haetaan parempaa erottuvuutta vedessä. Myös hajulla on merkitystä pyytävyyteen, samoin kuin sillä miten jigi koukutetaan. Nämä asiat korostuvat erityisesti kalojen ollessa huonolla syönnillä. 

Ahventen heittokalastusta Saimaalla
 

Luotainta ja plotteria hyödynnetään kalojen ja kalapaikkojen etsimiseen. Käytän itse 6–10 km:n tuntinopeutta kaloja hakiessani. Selkeimpiä tapauksia ovat paikat, joista saadaan selvät kalapiirrot ja voidaan myös päätellä, miten päin kalat ovat pohjaan asemoituneet. Tämä auttaa ankkuripaikan valinnassa. Vene ankkuroidaan kalojen tasalle, mutta sivuun niistä, toisin kuin pilkittäessä. Kovassa tuulessa on varsinkin lasten helpompaa kalastaa, mikäli vene ajetaan kalojen yli ja ankkuroidaan vastatuuleen siten, että perästä voidaan heittää suoraan myötätuulessa paikkaan, jossa kalat havaittiin. On myös hyvä muistaa, etteivät lapset kykene heittämään pitkälle, joten vene on syytä ankkuroida mahdollisimman lähelle kaloja, muttei kuitenkaan niiden päälle.


Mikäli jigivalinta ei miellytä kaloja, saattavat ne jättää sen täysin huomiotta tai seurata jigiä veneen luo, minkä voi huomata kaikuluotaimella. Huonosyöntiset kalat siirtyvät monesti veneen keulan edustalle. Tästä syystä on hyvä aloittaa heittämällä kohtaan, jossa kalat havaittiin ja tämän jälkeen kaikkiin ilmansuuntiin veneestä. Kun veneessä on 3–4 kalastajaa, he kalastavat kukin omia sektorejaan. Kontakti kaloihin haetaan vaihtamalla aktiivisesti värejä ja malleja. Kunnon tärppi kertoo värin löytyneen, varovainen kopaus tai tönäisy värin/värien olevan jo oikeansuuntaiset. Tällaisessa tapauksessa runkoa voidaan ehostaa jigitusseilla.

Paikallistuntemusta ja tietoa kalojen syöntiajoista sekä liikkeistä ei pidä väheksyä. Monesti on käynyt niinkin, ettei luotaimessa ole näkynyt kaloja, mutta heitettyäni 5–10 minuuttia hyväksi tietämässäni paikassa venettä väistäneet tai ajolla olevat kalat alkavat syödä. Luotaamalla haetaan varmuus kalojen sijainnista, mutta sekään ei aina kerro kaikkea.